Puolueeni toikkaroinnista hävittäjäkysymyksessä on vaikea löytää järkeä. Suomessa ajetaan (valtiota johtavat Natoon ja USA:an nojaavat piirit ajavat) yli 60 huipputeknologisen hävittäjälentokoneen hankintaa. Kaupan arvo ja koneiden elinkaarikustannukset on arvioitu useiksi kymmeniksi miljardeiksi. Vasemmistoliiton suunnasta on saatu lukea vain epämääräisiä kantoja asiaan. Kanta on tähän saakka ollut jotain sellaista, että ostettavien hävittäjien kappalemäärä ei ole kohdallaan eikä esillä olleisiin kokonaiskustannuksiin sitouduta. Mitä tämä oikein tarkoittaa? Vastaus kuuluu: mitä milloinkin. Kantaa voidaan siis muotoilla tilanteen mukaan koko ajan uudelleen.
Eduskuntaryhmän kesäkokoukseen jälkeen saatiin lukea vähän tarkempaa (mm. TS, Aamulehti 29.8.): hyvä kapplemäärä uusia hävittäjiä voisi olla kolmanneksen esitettyä pienempi, 40 konetta ja kotimaisia työllisyysvaikutuksiakin toivotaan. Käytännössä näyttää siis siltä, että Vasemmistoliitto hyväksyy hävittäjähankinnan perusteet ja peruslinjan!
Aika uskomatonta tämä tällainen varustelupolitiikan tukeminen, ainakin kolmesta näkökulmasta:
Ensinnäkin valtavat summat olisivat väistämättä pois sosiaaliturvan ja palveluiden järjestämisestä, myös vaikka tie- ja ratahankkeista. Summat ovat niin valtavia, että tuo nyt esille nostettu kolmanneksen pienempi hankinta ei tilannetta paljoa helpota. Olisiko Vasemmistoliittokin todella valmis laittamaan miljardeja hävittäjiin ja siis jatkamaan sosiaaliturvan ja palveluiden leikkaamista? Siltä valitettavasti nyt näyttää.
Toiseksi, hävittäjähankinta kytkisi Suomen entistäkin tiiviimmin Naton aseteknologiaan ja syventäisi tosiasiallista liittosuhdetta. Puolueettomuusvaatimus ja natottamisen vastustaminen, jotka ymmärtääkseni lukevat puolueohjelmissa ja jaetaan kannattajien keskuudessa aika laajasti, ovat jyrkässä ristiriidassa hävittäjähankinnan (60 kpl tai 40 kpl) kanssa.
Kolmas näkökohta on puolustuksellinen. Tiedetään, että Suomen puolustuksen näkökulmasta tällaiset aseet ovat täysin turhia. Kyse on hyökkäysaseista, joilla ilmassa (ja muutenkin) ylivoimaista vihollista vastaan ei ole mitään käyttöä. Tehokkaan puolustuksen järjestämiseksi olisi järkevää panostaa alueelliseen puolustukseen, maavoimiin ja ilmatorjuntaan.
Suomi ei tarvitse edes nykyisiä Hornetteja. Niitä on ilmavalvonnan lisäksi käytetty lähinnä Nato-harjoituksiin sekä joissain operaatioissa kaukomailla. Enimmäkseen ovat seisseet tietenkin kentillä, kun ovat niin kalliita lentääkin. Uusillakin koneilla lenneltäisiin todennäköisesti kaukomaiden Nato-seikkailuissa. Rauhanajan ilmavalvontatehtäviin riittää pieni määrä koneita eikä siihen uusinta uutta tarvitse hankkia.
Hankintaa ajetaan tietenkin juuri nykyisen ulkopoliittisen suunnan vahvistamiseksi. Armeijassa ja ilmavoimissa on myös oma vahva hävittäjälobby, joka mielellään hiplailisi uutta tekniikkaa. Mutta laajasti ottaen siis halutaan vahvempaa kytköstä Natoon ja USA:an. Sitä varten ruokitaan myös koko ajan erilaisia uhkakuvia ja etenkin Venäjä-pelkoa. Milloin on loukattu ilmatilaa, milloin varoitellaan valeuutisista ja trolleista.
Mutta mikä on syynä Vasemmistoliiton myötäilevään kantaan tässä hävittäjäkysymyksessä? En keksi muuta selitystä kuin sen, että hankinnan hyväksyminen on yksi keskeinen ehto seuraavaan hallitukseen osallistumiselle. Sehän tulee tekemään päätöksen hävittäjien hankinnasta. Eikö puolueen pitäisi kuitenkin muodostaa kantansa omalta arvo-, aate- ja etupohjalta eikä muiden puolueiden (ilmeisesti lähinnä sdp:n) sanelusta?
Toivottavasti tähän saadaan puolueelta pian selkeä kanta. Minun mielestäni sen tulisi olla, että uusia hävittäjiä ei tarvita.
Johannes Yrttiaho 
”Mutta mikä on syynä Vasemmistoliiton myötäilevään kantaan tässä hävittäjäkysymyksessä? En keksi muuta selitystä kuin sen, että hankinnan hyväksyminen on yksi keskeinen ehto seuraavaan hallitukseen osallistumiselle. Sehän tulee tekemään päätöksen hävittäjien hankinnasta. Eikö puolueen pitäisi kuitenkin muodostaa kantansa omalta arvo-, aate- ja etupohjalta eikä muiden puolueiden (ilmeisesti lähinnä sdp:n) sanelusta?”
Tuskin sille muuta syytä onkaan.
Samaa voisi kysyä Vihreiltäkin, jotka nykyisellään näkyvät kannattavan NATO-jäsenyyden lisäksi myös ydinvoimaa.
Näin äänestäjän kannalta puolueilla ei ole eroja, ja siinä lienee syy siihen, miksi äänestysinto hiipuu.
Itse tulen valitsemaan ehdokkaani vain eduskunnan ulkopuolisista puolueista/listoista.
TykkääTykkää
Jos niitä hävittäjiä välttämättä Suomeen tarvitaan on venäläinen avitaatio valovuoden edellä läntistä. Joten Venäjältä ne pitää ostaa. Toisekseen jos Suomi liittoutuisi venäjän kanssa katoaa tarve koko Sa-intille Suomesta. Kun tällä planeetalla ainoa uhka on USA ja sen uusliberaalit. Venäjällä riittää voimaa ja tahtoa vastustaa sitä.
TykkääTykkää
Olen Yrttiahon kanssa täysin samaa mieltä. Silläkin uhalla, että seuraavaan hallitukseen ei olisi pääsyä olisi Vasemmistoliiton hyvä ottaa selkeästi kielteinen kanta hävittäjähankintaan. Media on saanut Natoon kielteisesti suhtautuvan kansan ylipuhutuksi hankintaan, sitä ei ainakaan julkisesti kyseenalaisteta ihme kyllä.
Vaaleja ajatellen pitäisin kuitenkin tärkeänä, että ainakin yksi vanha puolue poikkeaisi tässä tärkeässä asiassa valtavirrasta. Uskoakseni se toisi kaivattua jännitettä muutoin vai suun kampanjointiin ja parhaassa tapauksessa pakottaisi julkisia varoja holtittomasti kyseenalaiseen tarkoitukseen kylvävät altavastaajan asemaan.
TykkääLiked by 1 henkilö
”Suomen puolustuksen näkökulmasta tällaiset aseet ovat täysin turhia. ”
Täysin turhia ne ovat siinäkin mielessä että niillä ei voi ampua potentiaalin hyökkääjän eli Naton lentokoneita, laivoja, eikä panssarivaunuja koska niissä on hyvin tehokas ajonestolaitetta vastaava järjestelmä joka ei laukaise luoteja tai ohjusta jos tähtäimessä on Naton hyökkäyslaite.
TykkääTykkää
Hyvä kirjoitus, kiitos.
Itse olen potentiaalisena äänestäjänä pohtinut tätä kysymystä paljon. Olen aistinut, että itselleni tärkeät arvot, ihmisoikeudet, luonnon oikeudet ja rauha, ovat läsnä puolueen politiikassa.
Tällä hetkellä meillä ja maailmalla tarvitaan valtavasti resursseja ilmastonmuutoksen torjuntaan, jo tapahtuneiden vaurioiden korjaamiseen, epätasa-arvon oikaisemiseen, köyhyyden poistamiseen, sotien ja ympäristökatastrofien uhrien sekä muiden hädänalaisten auttamiseen, jne. Kaikki tämä edellyttää suurta muutosta niin ajatteluun kuin toimintaankin. Tähän ei kerta kaikkiaan sovi se, että edelleen pitäytyisimme sotaretoriikassa ja toimisimme taas kerran aseteollisuuden jättimäisten lobbariresurssien talutusnuorassa.
Hävittäjähankintojen lisäksi hankitaan lisäksi muuta sotamateriaalia jatkuvasti. Nykyjohtomme on viemässä innolla meitä mukaan EUn jättimäiseen EDF instrumenttiin, jonka kautta aiotaan ohjata miljardeja € vuosittain aseteollisuuden tuotekehitykseen. Samassa yhteydessä jäsenmaiden johtajat sitoutuvat hankkimaan näitä tuotteita vielä suuremmilla summilla.
Tulevissa vaaleissa sellainen nykyinen eduskuntapuolue, joka avoimesti irtisanoutuu näistä järjettömyyksistä ja pitää niitä kampanjan aikana vahvasti esillä, tulee, tosiaankin, erottumaan selvästi nykymenoa eri tavoin kannattavista kilpailijoistaan. Ehkä tällä ei pyydystetä äänestäjiä toisilta puolueilta, mutta se saattaisi palauttaa uskon tai herättää kiinnostuksen inhimillistä politiikkaa kohtaan niissä, varsinkin nuorissa, jotka eivät muuten osallistu eivätkä äänestä.
TykkääTykkää